Scrigroup - Documente si articole

Username / Parola inexistente      

Home Documente Upload Resurse Alte limbi doc  

CATEGORII DOCUMENTE





BulgaraCeha slovacaCroataEnglezaEstonaFinlandezaFranceza
GermanaItalianaLetonaLituanianaMaghiaraOlandezaPoloneza
SarbaSlovenaSpaniolaSuedezaTurcaUcraineana

EriInternetLääketiedePersoonallisuuksiaPolitiikkaReseptejäRuokaSosiologia
TalousTehnica

Ravintoaineita

ruoka

+ Font mai mare | - Font mai mic







DOCUMENTE SIMILARE

Trimite pe Messenger

Ravintoaineita



Sisällysluettelo

1.   hiilihydraatit

2.   valkuaisaineet

3.   rasvat

4.   vitamiinit

5.   hivenaineet

6.   lisäaineet

1.Hiilihydraatit

Ihmisen tärkein ravintoaine ovat hiilihydraatit, sillä ne ovat tärkein energian lähde. Saamme niistä yli puolet päivittäisestä elimistömme ylläpitämiseen ja liikkumiseen tarvittavasta energiasta. Ne ovat orgaanisia yhdisteitä ja koostuvat vedystä, hapesta ja hiilestä. Hiilihydraatit syntyvät fotosynteesissä vedestä ja hiilidioksidista. Niitä on kaikissa kasvi- ja eläinsoluissa.

Hiilihydraattien tärkeimmät lähteet ovat hedelmät ja marjat, viljatuotteet, kasvikset ja perunat sekä sokeri.

Hiilihydraatteja ovat sokerit ja tärkkelys sekä selluloosa, jotka muodostuvat yksinkertaisimmista sokereista. Hiilihydraatit lajitellaan monosakkarideihin, disakkarideihin ja polysakkarideihin sokeriyksiköiden lukumäärän mukaan. Monosakkarideissa on yksi, disakkarideissa kaksi ja polysakkarideissa useita. Sokeriyksiköt eivät ole kaikissa hiilihydraateissa keskenään samanlaisia.

Monosakkarideista tärkeimmät ovat glukoosi eli rypälesokeri ja fruktoosi eli hedelmäsokeri, jotka ovat perussokereita. Niitä saa esim. hunajasta, marjoista ja hedelmistä. Glukoosi imeytyy nopeasti vereen, joten se nostaa nopeasti verensokeria. Molemmissa on 6 hiiliatomia, 12 vetyatomia ja 6 happiatomia, mutta niiden molekyylien rakenne on erilainen. Ne ovat toistensa isomeereja. Yksinkertaisin monosakkaridi on glyseraldehydi. Muita monosakkarideja ovat galaktoosi ja riboosi. Riboosia esiintyy luonnossa nukleiinihappojen osana.

Disakkarideja ovat esim. maltoosi eli mallassokeri, joka muodostuu kahdesta glukoosimolekyylistä ja syntyy tärkkelyksen hajotessa, sakkaroosi, joka muodostuu glukoosi- ja fruktoosimolekyylistä sekä laktoosi, joka muodostuu galaktoosi- ja glukoosimolekyylistä. Sakkaroosi on jokapäiväinen taloussokerimme, jota saa sokeri ruo’osta uuttamalla tai sokerijuurikkaasta, maltoosia on maltaissa valmistettavissa eineksissä kuten mämmissä ja laktoosia saa maitotuotteista.

Polusakkarideja ovat tärkkelys ja selluloosa. Tärkkelys muodostuu kymmenistä tai sadoista glukoosimolekyyleistä ja selluloosa voi muodostua jopa miljoonista glukoosimolekyyleistä. Hyviä tärkkelyksen lähteitä ovat peruna, maissi ja viljan jyvät. Ruoansulatuksemme pilkkoo tärkkelyksen glukoosiksi, jollaisena se imeytyy verenkiertoon ja sieltä edelleen soluille. Selluloosaa ruoansulatuksemme ei pysty pilkkomaan, mutta selluloosa on välttämätön kuitu suolen toiminnalle. Sitä saa kasvien varsista sekä puun rungoista.

Elimistömme tarvitsee hiilihydraatteja rasvojen hajottamiseen, nopeaan energian saantiin sekä säästämään proteiineja elimistön tärkeisiin tehtäviin.

2. Valkuaisaineet

Valkuaisaineet eli proteiinit ovat isokokoisia orgaanisia molekyylejä. Ne koostuvat noin 100- 1000 aminohaposta. Proteiineissa on useita rinnakkaisia, pitkiä aminohappoketjuja toisiinsa liittyneinä. Aminohappo molekyylit rakentuvat aminoryhmästä –NH ja karboksyyliryhmästä –COOH. Ruuansulatuksemme pilkkoo proteiinit aminohappomolekyyleiksi. Proteiinit muodostuvat samoista 20 aminohappomolekyylistä lähes kaikilla eliöillä. Näistä valmiina ravinnosta saadaan noin puolet ja aineenvaihduntamme valmistaa loput. Perimämme ohjaa tätä valkuaisaineiden valmistusta. Aminohapot ovat sitoutuneet toisiinsa aminoryhmän ja happoryhmän välisillä peptidisidoksilla.



Kaikissa elävissä soluissa on proteiineja. noin 20% ihmisen painosta on proteiineja. Niitä on esim. lihaksissa, jänteissä ,kynsissä ja hiuksissa.

Erilaisia proteiineja ovat : Kollageeni, keratiini, lipoproteiinit, hemoglobiini, myoglobiini.

Proteiinit ovat solujen rakennusaineita sekä suorittavat lähes kaikki solun toiminnot. Solun kuivamassasta suurin osa koostuu proteiineista. Proteiinit muodostavat kasvuiässä uusia kudoksia ja uusivat niitä. Ne myös mahdollistavat immuunipuolustuksen muodostamalla vasta-aineita. Proteiinit kuljettavat ravintoaineita ja kaasuja veressä. Ne säätelevät geenejä eli toimivat transkriptiotekijöinä. Elimistö valmistaa proteiineista hormoneja ja entsyymeitä.

Valkuaisaineita saadaan sekä kasvi- että eläinkunnan tuotteista. Hyviä lähteitä ovat liha, kala, kananmuna, maitotuotteet, viljavalmisteet, pähkinät, pavut ja herneet.

Proteiinit denaturoituvat helposti eli ovat hyvin herkkiä ympäristön muutoksille. Silloin ne rakennehäiriön ansiosta menettävät biologisen aktiivisuutensa. Valkuaisaineen tuhoutuminen on yleensä pysyvää. Denaturoitumista voi aiheuttaa:-kuumentaminen

-          pH-muutos

-          alkoholi

-          hapot tai emäkset lisättynä

-          raskasmetallit (Pb,Hg)

-          erilaiset suolat

Denaturointia käytetään hyödyksi huovutuksessa ja juuston valmistuksessa.

3. Rasvat

Rasvat ovat kolmiarvoisen alkoholin glyserolin ja rasvahappojen muodostamia estereitä. Rasvat ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja. Rasvoja esiintyy luonnossa sekä kasvi- että eläinkunnassa. Kasvikunnan rasvat ovat nestemäisiä ( paitsi kookosrasva) ja siksi niitä kutsutaan usein öljyiksi. Niitä ovat esim. rypsiöljy ja oliiviöljy. Kasveissa rasvat ovat usein siemenissä. Eläinkunnan rasvat taas ovat kiinteitä (paitsi kalarasvat) Niitä ovat esim. voi ja eläinten tali. Eläimillä rasvat ovat yleensä ihon alla ja sisäelinten ympärillä.

Suurin osa ravinnon rasvoista on triglyseridejä. Niissä glyseroliin on kiinnittynyt kolme rasvahappo molekyyliä. Eli kaikki glyserolin OH-ryhmät ovat esteröityneet.

Rasvahapot jaetaan tyydyttyneisiin, kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymätöömiin. Tyydyttyneisyysaste riippuu rasvahapon sisältämien kaksoissidosten määrästä. Tyydyttyneissä rasvahapoissa ei ole yhtään kaksoissidoksia. Ne ovat yleensä kiinteitä ja niitä kutsutaan koviksi rasvoiksi. Ne nostavat veren kolesterolipitoisuutta. Niitä ovat esim. lauriinihappo, myristiinihappo, palmitiinihappo ja steariinihappo. Kertatyydyttymättömät rasvahapot sisältävät yhden kaksoissidoksen. Niitä on runsaasti oliivi- ja rypsiöljyssä. Ne heikentävät veren kolesterolipitoisuutta. Näitä ovat esim. öljyhappo ja elaidiinihappo. Monityydyttymättömissä rasvahapoissa on kahdesta kuuteen kaksoissidosta. Niitä on runsaasti kasviöljyissä, margariinissa ja rasvaisessa kalassa. Nekin alentavat veren kolesterolipitoisuutta.Yleisimpiä ovat linolihappo, alfalinoleenihappo ja arakidonihappo.

Kaksoissidokset aiheuttavat mutkittelua ketjuihin, joten rasvamolekyylit eivät pääse lähelle toisiaan. Tämän takia tyydyttymättömät rasvat ovat nestemäisiä. Tyydyttyneet rasvahappomolekyylit ovat suoria ja voivat asettua lähelle toisiaan, joten ne ovat kiinteitä.

Rasvat luokitellaan lipidien ryhmään. Ne ovat veteen liukenemattomia solun yhdisteitä jotka liukenevat paremmin orgaanisiin liuottimiin kuten bensiiniin. Kookkaat lipidit ovat tärkeitä solukalvojen muodostajina. Muita lipidejä ovat mm. steroidit ja vahat.

Elimistön saama ylimääräinen energia varastoidaan rasvoina sillä rasvagramma sisältää lähes kaksinkertaisen energiamäärän verrattuna valkuaisaineisiin ja hiilihydraatteihin.

Rasvoista valmistetaan saippuaa keittämällä natriumhydroksidiliuoksessa. Tällöin rasvahapot irtoavat glyserolista ja syntyy rasvahappojen suoloja, saippuaa. Saippua on siis erilaisten rasvahappojen natriumsuolojen seos.

4. Vitamiinit

Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä joita eliöt tarvitsevat pienen määrän. Elimistö niitä ei kuitenkaan pysty tuottamaan ollenkaan tai riittävästi vaan ne on saatava ravinnosta. Ihminen tarvitsee 13 eri vitamiinia.

Vitamiinit voidaan luokitella vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin. Veteen liukenevia ovat B- ja C-vitamiinit. Rasvaliukoisia ovat A-, E-, D- ja K-vitamiinit. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön, joten niitä voi saada liikaa. Vesiliukoiset vitamiinit taas poistuvat nopeasti elimistöstä virtsan mukana, joten yliannostuksen vaaraa ei ole.




VITAMIININIMILAHTEET

ARetinoliKeltaiset, oranssit ja vihreät kasvikset, maksa,kananmunankeltuainen,

maitotuotteet.

BTiamiini

Riboflaviini

NiasiiniTäysjyvävilja, maito,kananmuna, pavut, herneet, hapatetut

Pantoteenihappokasvikset.

Pyridoksiini

Biotiini

Foolihappo

Syanokobalamiini

CAskorbiinihappoKasvikset, hedelmät, marjat ja idut.

DKolekalsiferoliVitaminoidut margariinit ja kevyt rasvat, voi, rasvaiset ja

vähärasvaiset kalat, sienet, kananmuna ja maito. Muodostuu

iholla auringon vaikutuksesta.

ETokoferoliKasviöljyt ja kasvimargariinit

KMenadioniSaannin takaavat suoliston bakteerit.

5. Hivenaineet

Kivennäisaineet ovat maasta peräisin olevia epäorgaanisia alkuaineita. Yli 20 niistä on ihmiselle välttämättömiä. Kivennäisaineet jaetaan makro- ja mikrokivennäisiin eli hivenaineisiin.
Hivenaineiksi kutsutaan alkuaineita, joita elimistö tarvitsee alle 100 milligrammaa vurokaudessa. Hivenaineet toimivat pääasiassa hormoonien ja entsyymien rakenneosina. Tärkeimpiä hivenaineita ovatkoboltti, kupari, fluori, jodi, rauta, mangaani, molybdeeni, nikkeli, sinkki, pii, tina ja vanadiini. Rautaa on näistä elimistössä eniten. Hivenaineet ovat liian suurena määränä elimistölle myrkkyä.

AINELAHTEET

Ca ja PMaitotuotteet

MgTäysjyvävilja

Na, K ja ClRuokasuola ja mineraalisuola

FeVeriruoat, sisäelimet, liha, kala

CuTäysjyvävilja

ZnMaitotuotteet, täysjyvävilja, liha

IMaito, kananmuna, merikala, jodipitoinen suola

FJuomavesi, fluoritabletit ja fluoripitoinen hammastahna

6. Lisäaineet

K








Politica de confidentialitate

DISTRIBUIE DOCUMENTUL

Comentarii


Vizualizari: 2345
Importanta: rank

Comenteaza documentul:

Te rugam sa te autentifici sau sa iti faci cont pentru a putea comenta

Creaza cont nou

Termeni si conditii de utilizare | Contact
© SCRIGROUP 2019 . All rights reserved

Distribuie URL

Adauga cod HTML in site